Ehdolla kevään 2025 aluevaaleissa Pohjois-Pohjanmaalla ja kuntavaaleissa Oulussa.
Miten minusta tuli minä?
Olen oululainen, juuriltani pohjoisen vankkumaton kasvatti- rajan taakse jääneen pienen Repolan kylän ja Pudasjärven Liepeen pappilan torppareiden jälkeläinen.
Vanhempani olivat Anna ja Reino Säkkinen. Äiti oli ammatiltaan kotitalousneuvoja/ kerhoneuvoja ja hän toimi paljon myös kotitalousopettajan tehtävissä. Isä puolestaan oli kunnan rakennusmestari. Kotona oli myös karjaa ja pientilaan liittyen maanviljelyä. Me lapsetkin osallistuimme näihin tehtäviin koulunkäynnin ohella. Olen perheen neljästä tyttärestä nuorin.
Äitini korosti sitä, että jokaisella naisella tulee olla ammatti, jotta hän pystyy huolehtimaan itsestään, itsenäisesti. Tämä onkin ohjannut valintojani elämän eri vaiheissa. Toinen elämän arvo, jota Äiti korosti, oli suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen. Tähän oli varmastikin vaikuttanut hänen pakolaisuuteensa liittyvät kokemuksensa.
Kolme aikuista lastani, kuusi lastenlastani ja uskollinen Lilli- koirani tuovat iloa päiviini. Lapseni ovat asettautuneet Tyrnävälle ja Kauniaisiin ja Los
Angelesiin. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on myös lapsilleni luonteenomaista. Kaksi on tälläkin hetkellä kunnallisessa päätöksenteossa osallisena.
Nykyisellä puolisollani Ilpolla on myös kolme lasta ensimmäisestä avioliitostaan ja hänellä on neljä lastenlasta ja edelleen vielä kaksi lastenlastenlasta. Yhteisiä lapsia meillä ei ole. Olemme nyt olleet naimisissa jo 32 vuotta. Uusperheen elämä on tuttua meille bonus-mummuineen ja pappoineen.
Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli kunnan tehtävissä. Mm. kaatopaikan siivous kuului tehtäviin ja tämä kesätyö kyllä toimi hyvänä motivointikeinona koulunkäyntiin, kiitos siitä Isälleni. Ensimmäisen varsinaisen työurani tein varhaiskasvatuksen parissa. Tulin valituksi heti valmistumisen jälkeen johtajaksi päiväkotiin ja toimin samalla myös perhepäivähoidon ohjaajana. Kokemus esihenkilötyöstä ja kunnallisesta päätöksenteosta opetti minua työyhteisöjen toiminnasta ja työhyvinvoinnin merkityksestä. Työ avasi konkreettisesti lapsiperheiden elämää ja niitä haasteita, joita vaikkapa pienituloisissa tai ruuhkavuosia elävissä perheissä voi olla.
Seuraava urani oli ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tehtävissä. Toimin ensin Ouluun juuri saadussa sosiaalialan oppilaitoksessa eri tehtävissä. Toimin kouluttajana myös lastentarhanopettajakoulutuksessa. Sitten siirryin ammattikorkeakoulun tehtäviin. Ammattikorkeakoulu oli syntymässä tuolloin ja sain olla luomassa muutostilanteessa uutta, eri koulutusaloja yhdistävää korkeakoulua asiantuntijayhteisössä. Maakunnallista yhteistyötä tehtiin, sillä mukana oli Oulun lisäksi Oulainen, Raahe, Kempele ja Muhos. Yhdyspintatyön merkitys tuli tutuksi, kun sovitimme yhteen tekniikan alan, luonnonvara-alan, liiketalouden, diakonian, sosiaalialan ja terveysalan painotuksia ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Upea ja opettava kokemus!
Viimeisimmän työurani tein työ- ja elinkeinohallinnon tehtävissä. Yrityskentän kanssa tehtävä yhteistyö sekä työllisyyden edistämisen ja myös maahanmuuton tehtävät mahdollistivat koko maakunnan alueeseen perehtymisen. Maakunnan eri kuntien tilanteet poikkeavat toisistaan ja opettavaa oli tunnistaa kunkin seudun vahvuudet. Eläköidyin Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan tehtävästä loppuvuonna 2022.
Sain myös työskennellä valtioneuvostotason tehtävissä ollessani työllisyyden politiikkaohjelman johtajana. Se opetti poikkihallinnollisen työn, eri poliittisten ryhmien kanssa tehtävän työn ja verkostoitumisen merkityksen.
Elämäni on ollut rikas kudelma varhaiskasvatuksen, ammattikoulutuksen ja korkeakoulumaailman kokemuksista, huipentuen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan tehtävään, josta eläköidyin 2022.
Koulutukseltani olen lastentarhanopettaja, kasvatustieteen maisteri ja lisensiaatti sekä filosofian tohtori (ammattikasvatus). Jatkuva oppiminen on yksi kantava voima elämässäni. Jatko-opinnot olen pääsääntöisesti tehnyt työn ohessa. Minusta on upeaa oppia uutta ja saada tietoa erilaisista asioista. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita.
Politiikassa olen ollut mukana 1980- luvulta lähtien, SDP:n riveissä. Ensikosketus kuntapolitiikkaan oli tulla valituksi Tyrnävän valtuustoon. Toimin tuolloin sitten myös Tyrnävän sosiaalilautakunnan varapuheenjohtajana, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin liittovaltuustossa sekä Erityishuoltopiirin liittovaltuustossa. Ouluun muutettuani olen toiminut sairaanhoitopiirin hallituksessa, Oulun työterveyden liikelaitoksen johtokunnassa, Oulun tietotekniikan liikelaitoksen johtokunnassa ja Oulun ammattikorkeakoulun hallituksessa.
Tällä hetkellä toimin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutettuna, aluehallituksen varajäsenenä sekä Pohteen henkilöstöjaoston varapuheenjohtajana, missä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat ohjenuorani.
Olen useissa yhdistyksissä jäsenenä. Esimerkiksi omaishoito- ja muistiyhdistyksen toimintaa hyödynnämme arjessamme eri tavoin. Lisäksi olen ollut pitkään jäsenenä sydänyhdistyksessä ja keliakiayhdistyksessä. Yhdistykset antavat vertaistukea ja mahdollisuuden tutustua uusiin, erilaisista elämänpiireistä oleviin ihmisiin. Myös kehittämistarpeiden kuuleminen yhdistysten jäsenistöltä antaa aineksia poliittiseen päätöksentekoon.
Harrastuksiini on lähes aina kuulunut opiskelu. Olen myös armoton keräilijä ja kunnioitan vanhoja käsitöitä, maalauksia ja kauniita esineitä. Vapaa-ajallani seuraan yhteiskunnallista keskustelua, luen ja kirjoitan, lenkkeilen aktiivisesti päivittäin ja kesäaikaan koetan päästä pelaamaan golfia. Kesällä myös marjastaminen on puolisoni ja minun intohimo. Käymme mielellämme erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Aikaisemmin olemme matkustelleet paljon, mutta nyt se on jäänyt vähemmälle. Musiikki, erityisesti jazz ja vanha tanssimusiikki, sekä kulttuuritapahtumat rikastuttavat elämääni. Minulle on luonteenomaista optimistinen elämänasenne ja avoimuus uusille asioille. Toivon, että voin tuoda nämä arvot ja kokemukseni mukanani kevään kunta- ja aluevaaleissa.
