Julkaistu 27.2.2025, Maire Mäki
Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta sekä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta. Kuluneella kaudella olemme saaneet myös kokea valtiovallan tiukan ohjaamisen valtuuston päätöksiin. Viimeisin esimerkki koski asiakasmaksujen korotuksia.
Aluevaltuustolla on oikeus siirtää toimivaltaansa hyvinvointialueen muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivallan siirto tapahtuu hallintosäännöllä, joka siis ohjaa olennaisesti päätöksentekoa. Esimerkiksi aluehallituksen henkilöstöjaoston, jossa toimin varapuheenjohtajana, aloittaessa toimintansa, sen toimivalta oli hyvin rajattu. Käytäntö osoitti
kuitenkin toimivallan vahvistamisen tarpeen ja niinpä aluehallitus teki delegointipäätöksen 2023 keväällä. Siinä vahvistettiin henkilöstöjaoston roolia merkittävästi. Henkilöstöjaostossa olemme käsitelleet niin palkkojen harmonisointia, yhteistoimintaneuvotteluja, osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia, henkilöstöhallinnon menetelmien yhdenmukaistamista, työterveyshuollon kokonaisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä työhyvinvointiin liittyviä asioita.
Vaikuttaminen edellyttää sitä, että valtuutettu seuraa aktiivisesti aluehallituksen ja lautakuntien asialistoja ja hankkii tietoa sekä virkahenkilöiltä että oman ryhmänsä luottamushenkilöiltä käsittelyssä olevista asioista. Valtuustotyössä tärkeää ovat myös kansalaisten yhteydenotot heitä askarruttavissa asioissa sekä julkisen keskustelun seuraaminen.
Valtuustossa olen käyttänyt puheenvuoroja eri teemoihin liittyen. Puheenvuoroissa opeteltavaa on ollut kiteyttämisen taito, 2 minuutin puheenvuoroissa on kyettävä tiiviisti esittämään asiansa.
Puheenvuorojen ohella valtuutetulla on mahdollisuus tehdä toimenpidealoitteita ja aloitteita. Kun aluevaltuusto on tehnyt päätöksen käsiteltävänä olevassa asiassa, se voi hyväksyä käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen, joka osoitetaan aluehallitukselle. Se ei saa olla ristiriidassa aluevaltuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä.
Valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita hyvinvointialueen toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloitteita olen tehnyt liittyen yhteisölliseen asumiseen, uusiin työllisyysalueisiin ja työttömien palveluihin, tulosten seurannassa käytettyihin indikaattoreihin ja energiatehokkuuden edistämiseen. Viimeisimmäksi tein aloitteen digitaalisten palveluiden tiekartan laatimisesta.
Aloitteita voi myös tehdä yhdessä toisten valtuutettujen ja /tai ryhmien kanssa. Aluevaltuutettu Heli Hietalan kanssa teimme aloitteen henkilöstölähtöisen tuottavuuden kehittämisestä pilotoiden sitä terveydenhoitajan työhön.
SDP:n ryhmämme aloitteet ovat kohdentuneet jälkihuollon ikärajan säilyttämisestä 25 vuodessa ja teimme myös aloitteen yhteisöllisestä asumisesta. Viimeksi mainittuun aloitteeseen yhtyivät kaikki poliittiset ryhmät. Edelleen olemme tehneet aloitteen
päivystävän sairaanhoitajan toiminnan pilotoinnista pienemmillä paikkakunnilla sekä siitä, että hyvinvointialue pitää kiinni olemassa olevasta hoitotakuusta.
Aloitteiden kautta on valtuutetulla mahdollista nostaa esille tärkeinä pitämiään teemoja ja asioita, joihin haluttaisiin muutosta. Aloitteiden käsittely etenee virkatyönä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan vuosittain.
Valtuuston kyselytunnit ovat yksi vaikuttamisen tapa. Valtuutetuilla on oikeus esittää aluehallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevissa asioista ilman perusteluja ja ilman arvostelevaa lausumaa. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.
Tekemäni valtuustokyselyt ovat kohdentuneet työttömien terveystarkastuksiin, aktivointisuunnitelmiin ja työkyvyn arviointeihin. Toinen valtuustokyselyni kohdentui Pohteen järjestämissuunnitelman mittareihin ja niiden arvoihin sekä niistä saataviin tietoihin.
Valtuustokyselyt ovat mielestäni toimiva tapa nostaa keskusteluun niitä asioita, joita valtuutettu kaipaa lisätietoa ja joiden toimeenpanoon on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota jatkossa.
Juuri valmistuneen SITRA:n ”Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla?” selvityksen mukaan osa hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä kokee, että aluevaltuustojen vaikutusmahdollisuudet jäävät usein aluehallituksen tai viranhaltijoiden päätöksenteon varjoon. Taustalla on osaltaan valtuutettujen epätietoisuus siitä, minkä tason asioista valtuuston tulisi päättää. Valtuutettujen tyytyväisyyteen vaikuttaa myös se, miten avoimesti asioista alueella tiedotetaan sekä se, miten päätösvaltaa on jaettu aluevaltuustolta ja -hallitukselta hyvinvointialueen muille toimielimille, kuten lautakunnille ja jaostoille.
Voiko valtuutettu siis vaikuttaa? Kyllä voi, mutta se vaatii paneutumista, asioiden ennakointia ja rohkeutta ottaa keskusteluun niitä asioita, joihin muutosta haluaa. Luonnollisesti myös valmisteilla olevista asioista viestiminen on olennaisen tärkeää, jotta vaikuttamiseen on mahdollisuuksia.
